Ydinryhmäläisenä saan enemmän Firan ryhmärakentamishankkeissa

Ydinryhmän toisessa tapaamisessa Kontoretissa kuhisi, kun 20 ryhmärakentajaa kokoontui keskustelemaan yhteiskäyttötiloista. Ydinryhmä määritti yhteiset pelisäännöt ja tavat viestintään. Päätöksenteoksi otettiin äänestys, jonka toivottiin tapahtuvan tapahtuman jälkeen kyselyillä. Facebook-ryhmän perustamista ei pidetty ainakaan tässä hankkeen kohdassa järkevänä ajatuksena, mutta se otetaan uudelleen esille kun talo on rakenteilla. 

Ensimmäisessä tapaamisessa esiin nousseet asiat kuten hankkeen aikataulu, ansaintalogiikka, työtilojen yhdisteltävyys ja tontin hinnoittelu käytiin yhteisesti läpi. 

Ydinryhmäläiset olivat nostaneet aiemmin esille Firan ansaintalogiikan toimivuuden hankkeessa. Ansaintalogiikan uusi ehdotus esiteltiin ja hedelmällisen keskustelun jälkeen ydinryhmä päättyi yksimieliseen päätökseen uuden mallin hyväksymisestä. Uusi malli on progressiivinen ja perustuu projektinjohtourakkaan, jolle on määritetty kattohinta ja kehityspalkkio. 

Osallistavan osuuden pohjusti arkkitehti, joka kertoi yhteistilojen mitoitusperusteista. Arkkitehdin pohjustuksen jälkeen keskusteltiin yhteiskäyttötiloista tila kerrallaan. Ryhmä oli yksimielinen siitä, että kaikkia tiloja kannattaa pystyä varaamaan ja hallinnoimaan tilavarausjärjestelmällä, jolla voidaan ohjata ja seurata tilojen käyttöä. Porrastupaan linjattiin mahdollisimman monipuolinen käyttö lastenkutsuista etätyöhuoneeksi ja varattavasta vierashuoneesta lasten pakopaikaksi. Arkkitehti myös esitteli saunan ja sen yhteydessä sijaitsevan terassin suunnitteluratkaisua. Yhteissaunan terassi on nykyiselläänkin jo suuri, mutta sen laajentamisesta edelleen aurinkoterassiksi katon päälle kiinnostuttiin.


Liiketiloihin liittyen eniten keskustelua ja tunteita herätti rasvahormi, josta aiotaan äänestää ennen seuraavaa kokousta.

Ydinryhmäläiset linjasivat, että ydinryhmään kuuluvat asuinkunnat saavat vaihtaa ja muokata asuntopohjiaan, mikäli näin muodostuvat tilat ovat hankkeen etenemistä edistäviä. 

Tapaamisen lopuksi esiteltiin uusi ydinryhmäläisperhe, joka oli voittanut ydinryhmäarvonnassa mutta sopivaa asuntoa ei kuitenkaan ollut valmiiden suunnitelmien joukosta löytynyt.  Sopiva asunto kuitenkin löytyi lopulta kun kaksi asuntoa yhdistettiin osittain toisiinsa. 


Kaiken kaikkiaan tilaisuudessa saavutettiin innostunut tunnelma ja myös eriävien mielipiteiden vaihtaminen oli hankkeen kehittämisen kannalta hedelmällistä. Keskustelluista asioista laaditaan lisäksi digitaalinen äänestys, joka ohjaa päätöksentekoa ja suunnittelua. Äänestyksen tuloksia esitellään seuraavassa tapaamisessa, jolloin teemana on laatutaso.

Ydinryhmätapaamisessa luotiin keskusteleva luottamuksen ilmapiiri, jonka päälle on hyvä rakentaa 


Ryhmärakentajat, puhalletaan yhteen hiileen



Ryhmärakentaminen ja rahoitus löysivät toisensa

Ryhmärakentaminen Jätkäsaari

Synkkä salaisuus uudisasuntojen hinnoista




Asumisen hinnalla on merkitystä. Käytämme keskimäärin kolmanneksen tuloistamme asumiseen, ja kaupungistumisen myötä tämä osuus vain nousee. Kun asumisen haukkaa tuloistamme yhä suuremman osuuden, muuhun elämiseen jää vähemmän. Ja tämä synnyttää kiihtyvää keskustelua asumisen ja asuntojen hinnoista. Ja uusien asuntojen hinnat ne vasta keskustelua herättävätkin.

On täysin totta, että rakentaminen maksaa. On helppo osoittaa sormella kaavoitusta, joka asettaa kustannuksia nostavia määräyksiä. On yhtä helppoa syyttää valtiotason sääntelyä esimerkiksi väestönsuojista, rakennusmääräyksiä ja viranomaisten hidasta toimintaa kustannusten nousun aiheuttajiksi.

Mutta jotta ymmärtäisimme hinnanmuodostuksen oikein, meidän tulee pystyä erottamaan kaksi termiä toisistaan:
Tekninen hinta: Asunnon rakentamisen kustannus
Markkinahinta: Hinta, jonka grynderi rakennetusta asunnosta pyytää ja jonka joku on asunnosta valmis maksamaan.
Edellä kuvattu keskustelu on teknisen hinnan muodostusta. Tekniseen hintaan pystyy vaikuttamaan erityisesti sääntelyä keventämällä, seuraavaksi vaikuttavimmat keinot ovat tuotantokustannusten painaminen alas toimintaa kehittämällä. Kun esimerkiksi pysäköintinormi koko ajan kevenee Helsingissä, asuntojen rakentamisen tekninen hinta laskee samanaikaisesti. Rakenteellinen pysäköinti on teknisenä hintana 200-600 €/asm2 ratkaisusta riippuen, joten vaikutus on merkittävä.



Ihmisen näkökulmasta, ikävä kyllä teknisellä hinnalla ei ole suurtakaan merkitystä. Nykytilanteessa me asunnonostajat katsomme asuntojen markkinahintaa ostopäätöstä tehdessämme. Voimme vain katsoa sivusta, kun hinnat nousevat. Kaupungistuminen huolehtii siitä, että kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan. Hintakilpailu taas on muutamia poikkeuksia lukuunottamatta täysin tuntematon käsite, koska jokainen grynderi vertaa hintojaan alueen muihin myyntikohteisiin ja pyytää vähintään saman. Mitä siis tehdä?

Systeeminen muutos suurimpiin ongelmiin lähtee aina perusolettamien kyseenalaistamisesta. Miksi annamme voiton tavoittelun nostaa asunnon kaltaisen perushyödykkeen hintaa yhä korkeammaksi ja korkeammaksi? Miksi emme itse organisoidu, ja rakenna asuntojamme? Tällä pienellä muutoksella kuromme teknisen hinnan ja markkinahinnan umpeen. Tehdään ensin se, ja aloitetaan sitten tekniseen hintaan vaikuttaminen. Muuten keskustelumme ei tuo muutosta maailmaan, ja grynderi nauraa edelleen matkalla pankkiin.

Avaamme asuntojen hinnanmuodostuksen yksityiskohtia seuraavissa kirjoituksissa.

Haastetaan rakennusala joukkovoimalla





Elämme voimakasta kaupungistumisen aikaa, ja pelkästään pääkaupunkiseudun vuotuinen asuntotuotannon tarve nousee ennusteesta riippuen kymmeniin tuhansiin. Asuntorakentamisen kalleutta, hitautta ja riittämätöntä volyymia päivitellään usein uutisissa, ja keskeisimmäksi syyksi nostetaan usein tonttipula. Tähän alan ulkopuolisten ihmisten on tosiasiassa erittäin vaikea ottaa kantaa. Mistä tontit tulee, mitä ne maksaa ja mihin ne menee? Eikö olekin kummallista, että tämä kaikkiin vaikuttava kaupankäynti on tavallisen kansalaisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

Kerrostalotonttien hinnat liikkuvat monissa miljoonissa euroissa. Lisäksi niiden toteuttaminen on vaativaa toimintaa. Siksi yleensä yksityiset tontit myydään ilman avointa prosessia, ja julkisesti omistetutkin monesti rajataan vain ammattirakennuttajille. Mutta ihmisiä vartenhan ne asunnotkin on loppujen lopuksi tehty, joten miksi ihmiset eivät pääse tarjoamaan tontista?

Päätimme muuttaa tämän. Otimme ensimmäisen myyntiin tulevan kerrostalotontin tarkemman tutkimisen alle. Luonnostelimme suunnitelmat ja arvioimme sille kustannukset. Lopuksi teimme ”tonttihuutokaupan”, jossa kuka tahansa pääsee tarjoamaan kerrostaloasuntoon oikeuttavasta ”tonttiosuudesta”.

Mikäli markkinat toimivat tehokkaasti, ihmisten pitäisi aina pystyä tarjoamaan tontista enemmän kuin grynderit. Olemalla oman asuntosi ”grynderi” pääset vaikuttamaan hankkeeseen aivan uudella tasolla. Sillä ei ole väliä, tavoitteletko sijoitusasuntoa, nopeaa myyntivoittoa vai ihan oman asunnon hankkimista.

Ensimmäinen, tonttihuutokaupassa pilotoitava hanke sijaitsee Espoon Tapiolassa.

Jos haluatte haastaa rakennusalan vallitsevat käytännöt, nyt teillä on mahdollisuus. Jos haluat investoida sijoitusasuntoon tontista alkaen, nyt voit olla ensimmäisten joukossa. Rakennusala voidaan muuttaa, mutta se vaatii joukkovoimaa. Osoitetaan joukkovoimaa osoitteessa tapiola.ryhmarakentaminen.fi.
Terveisin,
Henry Salo


Me Firalla päätimme haastaa rakennusalan. Siksi olemme perustaneet ryhmärakentamisen yhteisön osoitteeseen www.ryhmärakentaminen.fi, jotta ihmiset voivat rakentaa kaupunkia.

Rakennusala ei kuuntele. Nyt muutetaan se!


Ryhmärakentaminen


Elämme erittäin mielenkiintoista aikaa. Perinteiset toimialat muuttuvat rytinällä. Uudet ja innovatiiviset yritykset haastavat valtaapitäviä yrityksiä, tarjoten asiakkaille entistä edullisempia, helpompia ja miellyttävämpiä palveluita. Oli kyse sitten taksimatkasta, kodin siivouksesta tai ajokortin hankinnasta, koskaan ei ole ihmisiä hellitty näin valtavalla palveluiden kehityksellä.

Mutta se rakennusala, tuo 15 % maamme bruttokansatuotteesta haukkaava jättiläinen. Vaikka asumiseen menee kolmannes keskivertosuomalaisen kulutuksesta, tuntuu että mikään ei ole merkittävästi muuttunut. Missä luuhaavat innokkaat yritykset, jotka muuttavat pelin? Entä mikä oikeastaan voisi muuttua, mistä minä asunnon ostajana uskaltaisin haaveilla?

Asuminen koskettaa meitä kaikkia, ja kaupungistumisen myötä uusien asuntojen rakentaminen kaupunkeihin on ajankohtaisempaa kuin aikoihin. Uuden asunnon hankinnassa ei vain tunnu olevan kaikki kohdallaan. Hinnat huimaavat päätä ja saan vaikuttaa vain keittiön ovien väreihin. Entä tulenko toimeen tulevien naapureiden kanssa, miksei niistä kerrota etukäteen?

Vaikka laitamme suurimman osan rahasta asumiseen, emme oikeastaan tiedä ollenkaan mitä se asuntorakentaminen maksaa. Miksi tähän edes suostutaan?

Ennustan, että vuosi 2015 on vedenjakaja. Sillä tänä vuonna astui voimaan laki ryhmärakennuttamisesta. Ryhmärakentamista voi tehdä kovin monella tavalla ja siitä voi olla monia ennakkokäsityksiä. Se kuitenkin sisältää liiketoimintainnovaation siemenen. Miltä kaupunkimme näyttäisivät ja asuntomme maksaisivat, jos asukkaat olisivat hankkeessa heti alussa, vaikutusmahdollisuudet olisivat moninkertaiset ja maksaisimme vain todelliset kustannukset?

Asumisen laatu ja hinta on aivan liian merkittävä asia, että jättäisimme ne pelkästään grynderin kustannusohjauksen ja voitontavoittelun tallomaksi. Siksi tarvitaan rakentamisen vallankumous. Se voidaan tehdä, mutta se pitää tehdä yhdessä.

Terveisin,
Henry Salo


Henry Salo












Me Firalla päätimme haastaa rakennusalan. Siksi olemme perustaneet ryhmärakentamisen yhteisön osoitteeseen www.ryhmärakentaminen.fi, jotta ihmiset voivat rakentaa kaupunkia.